Sarjakuva-Finlandia
HANNA VISALA VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN
Ulkomaantoimittaja Hanna Visala valitsee vuoden 2026 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 27.3.2026 klo 11.00 Nokia Arenalla Tampereen yliopiston Paidia-tilassa.
Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:
Matti Hagelberg: Vajoava Ateneum 2 - Hyödyllisen taiteen puolesta (Zum Teufel & Kreegah Bundolo)
Loistavia tosiasioita, kuin myös kertomuksia, suomalaisen sarjakuvan ja Ateneumin taideopiston historiasta. Tunneskaalan läpikäyvä, pirstaleinen tarina on kurottu tiukasti kiinni hyvällä käsikirjoituksella ja Hagelbergin omaperäinen piirrostyyli on ajoittain kerrontaa palvelevaa ja toisinaan itse paraatin aihe. Nämä seikat yhdistyvät teokseen, jonka lukee mielellään moneen kertaan.
Juliana Hyrri: Lellikki (WSOY)
Lellikki kuljettaa mukanaan takaisin ala-asteelle, lapsuuden hierarkioiden ja valtasuhteiden keskelle. Sydäntä särkevä kuvaus lapsuuden lopusta on pakattu kiiltokuvamaisiin kansiin ja suloiseen värimaailmaan, joka vie muistot omaan lapsuuteen.
Joonas Järvi: Uumen (Zum Teufel)
Uniikkiin fantasiamaailmaan sijoittuva tarina luo jännitteitä elokuvallisen matkanteon kautta. Lukija saattaa jäädä katsomaan pitkäksi aikaa piirrosjäljen liikkeen tuntua ja hahmojen vaellusta sarjakuvan maisemien halki. Järven teoksessa on vahva sisäinen maailmansa, jossa tutut muodot ja mielikuvitukset tilat vaihtelevat.
Taneli Kemppi: Kerrosten välistä (Zum Teufel)
Kemppi tuo henkilökohtaisen poliittiseksi albumillaan, joka pureutuu kehojen kontrollointiin kulttuurissamme. Laihdutusvaatimusten paineessa kasvaminen lapsen ja pojan näkökulmasta on raikas uusi avaus keskusteluun kehonormeista. Teos kuvaa ekspressiivisen visuaalisuuden kautta vuoroin arjen kohtaamisia ja päähenkilön mielen sisäistä prosessia.
Pinja Meretoja: Tissilogia (Tammi)
Tissilogia on helposti lähestyttävä ja mukaansatempaava teos rinnoista, ja samalla myös häkellyttävän laaja kuvaus naisten oikeuksista ja miehisen historiankirjoituksen kummallisuuksista. Tätä teosta lukiessa ei aina tiedä itkeäkö vai nauraa, sillä huumori pulpahtelee esiin mitä yllättävämmissä paikoissa.
Timo Mäkelä: Eugen ja Sigrid (Suuri Kurpitsa)
Vuonna 1904 Eugen Schauman ampui Nikolai Bobrikovin. Timo Mäkelä tarkastelee tekoa Eugenin siskon, kuvataiteilija ja taidekriitikko Sigrid Schaumanin näkökulmasta. Teos kuvaa hienosti paitsi kansainvälisen perheen vaihteita, myös taiteen merkityksellisyyttä.
Riika Ruottinen: Wilmanpilaaja (Zum Teufel)
Ruottisen albumi kuvaa päiväkirjamaisesti tavallista opettajan arkea, mutta tulee samalla paljastaneeksi jotain oleellista työelämästä ja yhteiskunnasta. Navigointi määräaikaisten työsuhteiden, työyhteisön dynamiikkojen, sekä oppilaiden ja vanhempien odotusten välillä luo ristipainetta. Millaista venymistä työtään rakastava yksilö on valmis tekemään - ja riittääkö se?
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt (Into Kustannus)
Tympeät tytöt - Luokkakipuja on 200 sivua täyttä tykitystä luokkayhteiskunnasta, taloudesta ja sukupuolesta. Vaaleanpunaisiin kansiin paketoitu tarkkanäköinen teos antaa kyytiä niin girlboss-feminismille, patriarkaatin ja kapitalismin rakkaustarinalle kuin akateemiselle yliopistokuplallekin.
Jukka Tilsa: Tomaatinlohkoja (Suuri Kurpitsa)
Tilsan sanallinen akrobatiailottelu on omaa luokkaansa. Se saa paatuneimmankin pessimistin hörähtelemään ääneen hoksatessaan, miten tämä suorastaan yltiöpositiivinen maailma makaa. Haasteita tulee ja menee, mutta kaikesta selvitään ja mikään ei ole sitä miltä se ensiksi näyttää.
Marko Turunen: Muista ilman meittiä sinä et olis yhtää mitään (Daada)
Perheen sisäiset jännitteet ja kauna eivät päästä irti, vaikka itse niistä irroittautuisikin. Turusen sarjakuvassa on jatkuvasti läsnä mielipaha sekä väkivallan uhka, mutta teos ei takerru niihin vaan tutkii aihettaan aihettaan toiveikkaasti. Teoksen visuaalisuus keventää ja tuo uusia tulkinnan kerroksia ja jopa huumoria vaikeaan aiheeseen
Lehdistötiedote
Teosten painatuskelpoiset kansikuvat
Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain keväällä Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla. Palkintosumma on yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa asetettu 5 000 euron suuruiseksi.
Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.
Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.
Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2007 ja se jaetaan seuraavan kerran perjantaina 27.3.2026 Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä.
